Mitä sinun tulisi tietää ammatistani?

Ohjelmistokehittäjistä on tällä hetkellä vaje työmarkkinoilla, joten jos mietit urallesi uutta suuntaa, on ohjelmistokehittäminen hyvä vaihtoehto. Itse olen opiskellut tietojenkäsittelytiedettä yliopistolla, mutta koulutusta on mahdollista saada myös ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa sekä erilaisten lyhyempien kurssien muodossa. Koulussa käyntiä tärkeämpää on kuitenkin käytännön tekeminen eli se, että kirjoitat mahdollisimman paljon koodia. Netti on pullollaan erilaisia videotutoriaaleja sekä materiaalia itseopiskeluun, joten ilman virallista koulutustakin voi tulla kelpo koodariksi. Oma kiinnostus ja harrastuneisuus painavat vaakakupissa hyvinkin paljon. Koodaamisessa hyväksi tulemisessa auttaa matemaattiset ja loogiset taidot sekä tarkkuus ja pitkäjänteisyys. Mikään supernero ei tarvitse perustasolla olla, mutta alansa huipulle pääsyyn tarvitaan jo skarppia mieltä ja yltymätöntä janoa oppia uutta. Tietotekniikka ja ohjelmistokehittäminen alana kehittyvät jatkuvasti. Pari vuotta sitten sisäistämäsi asiat voivat olla jo vanhentuneita ja elinikäinen oppiminen onkin tärkeää, jos haluaa pysyä mukana alalla. Ohjelmointikieliä, -kirjastoja ja -frameworkeja kehitetään jatkuvasti ja koodarin tulee olla niistä kaikista hyvin perillä.

Pitkiä päiviä ja onnistumisen juhlaa

Ohjelmistokehittäjän työ on toisinaan hektistä ja stressaavaa ja työpäivät saattavat vierähtää pikkutuntien puolelle. Kun koodin saa tuntien jälkeen kuitenkin toimimaan on tunne mitä parhain. Työssä on laajat mahdollisuudet. Voit tehdä web-kehitystä, järjestelmiä, tietokantojen käsittelyä, pelien kehittämistä, noin muutamia esimerkkejä mainitakseni. Ohjelmistokehitystä tarvitaan myös kaikkialla toimialasta riippumatta: kiinnostaako valmistava teollisuus, pankki- ja finanssiala, terveydenhuoltoala, viihdeteollisuus vai joku muu? Toimivia järjestelmiä tarvitaan kaikkialla ja hyvien tekijöiden palkat voivat olla viisinumeroisia summia. Ohjelmistokehittämisessä mukavaa on se, että kun opit ensimmäisen ohjelmointikielen ovat seuraavat kielet helpompia omaksua. Osa kielistä on melko samanlaisia toistensa kanssa – toisten ollessa erilaisia -mutta peruslogiikan sisäistämisen jälkeen uusien kielien omaksuminen helpottuu. Ohjelmoijan apuna ovat myös erilaiset IDE:t eli integroidut kehittämisympäristöt ja kirjastot, jotka auttavat koodin kirjoittamisessa. Kaikkea ei tarvitse tehdä alusta asti itse, saati keksiä pyörää uudelleen, vaan sisäänrakennetut ominaisuudet auttavat tietyissä asioissa merkittävästi.

Harjoitus tekee mestarin

Koodaamisen opettelu saattaa olla melkoista vuoristorataa. Ensimmäisen ”Hello Worldin” kirjoitettuasi saatat puhkua intoa ja ajatella, että tämähän on helppoa ja mukavaa. Luultavasti törmäät kuitenkin jossain vaiheessa pienempiin tai suurempiin pähkinöihin, jotka eivät tulekaan hetkessä pureskelluiksi. Googlaus-taitosi tulevat varmasti kehittymään ja Stackoverflow takuulla olemaan eniten vierailtu sivustosi. Ongelmien ratketessa ja koodien auetessa tulet kokemaan sellaisia saavutuksen ja onnistumisen tunteita, mitä ei kaikkialta saa. Omasta ”Hello Worldistani” on jo vuosia aikaa, mutta samanlaista vuoristorataa on kokeneemmankin koodarin arki. Välillä on päällä uskomaton flow ja onnistumisten ketju, kun välillä taas saatat tuskailla yhden virherivin kanssa monta tuntia ja monen kahvikupillisen kera, kunnes selviää, että unohdit yhden puolipisteen. Koodarin tuleekin suurten kokonaisuuksien hallitsemisen lisäksi olla tarkkasilmäinen yksityiskohtien suhteen. Oma suosikkityöskentelytapani on parikoodaus, jota voi tehdä esimerkiksi niin, että toinen kirjoittaa koodia ja toinen samalla tarkistaa sitä, minkä jälkeen vaihdetaan vuorot. Näin minimoidaan syntyvät virheet.