vitech.fi

Tietotekniikan lainalaisuudet ja ohjelmointikielet ovat globaaleja, joten tulevat ohjelmoijat voivat valita opinahjonsa hyvin pitkälti vain ja ainoastaan sen mukaan, missä haluavat opintojensa aikana asua, paljonko opinnot maksavat – sekä tietysti kuinka laadukasta opetusta on tarjolla. Potentiaalisten vaihtoehtojen määrää lisää ennestään se, että opetuskielenä teknisissä yliopistoissa käytetään tavan mukaan lähes pelkästään vain englantia, johtuen juuri kansainvälisten opiskelijoiden suuresta määrästä. Englannin osaaminen on koodareille tärkeää myös monikansallisten työympäristöjen vuoksi. Pakko ei ole lähteä merta edemmäs kalaan Aalto-yliopisto

IT-alan opiskelulle on Suomessa paljon vaihtoehtoja. 1990-luvun alussa Suomessa toteutettiin korkeakoulu-uudistus, jonka seurauksena opistotason ja korkeakoulutason väliin syntyi kokonaan uusi tutkintotaso: ammattikorkeakoulut. Tätä ennen oli jo olemassa datanomin tutkinto, joka oli eräänlainen tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn perustutkinto. Uudistuksen jälkeen se vaihtui tradenomin tutkinnoksi, ja tradenomiksi voi valmistua ammattikorkeakouluista sekä eräistä muistakin ammattioppilaitoksista. Tradenomin tutkinto antaa perusvalmiuden tietojenkäsittelytyöhön, esimerkiksi ohjelmistosuunnitteluun, ohjelmointiin, järjestelmäsuunnitteluun sekä moniin muihin IT-alan tehtäviin. IT-alan opiskelu yliopistossa Suomessa myös yliopistot tarjoavat merkittävää tietojenkäsittelytieteen opetusta.

Oletko tullut koskaan miettineeksi, kuinka vanha keksintö tietokone on? Vastaukset voivat yllättää, sillä monien mielestä jo antiikin Kreikassa käytetty Antikytheran kiekko oli eräänlainen tietokone, jolla voitiin ennustaa taivaankappaleiden liikkeitä. Lisäksi antiikin Kreikan ja Rooman teattereissa käytettiin tiettävästi köysiin ja niiden solmuihin perustuvia laitteita, joilla voitiin automaattisesti liikuttaa näyttämön kulisseja. Historian saatossa on todellakin ollut olemassa monenlaisia tietokoneisiin rinnastettavia laitteita, kuten vaikkapa reikorttia käyttävä Jacquardin kutomakone 1800-luvun alussa. Nykyaikaisen tietokoneen synty Nykyaikaisen tietojenkäsittelyn näkökulmasta tietokoneelta edellytetään

Maailman mielenkiintoisin keskustelunaihe saattaa hyvinkin olla teknologia ja sen huikean nopea kehitys vuosikymmenten aikana. Monelle pelkkä ajatus siitä, kuinka nykyajan teknologia ja IT-laitteet toimivat niin sulavasti arjen auttajina, on suuren hämmästyksen aihe. Ainoastaan teknologiaa opiskelevat ymmärtävät kaikki sen salaisuudet. Harva kuitenkin tietää, kuinka paljon outouksia, virheitä ja vääriä ratkaisuja alalla on koettu vuosikymmenten aikana. Monet näistä uskomattomista faktoista ainoastaan lisäävät ymmärrystä ja arvostusta vaikeaan luomistyöhön, jonka takia me elämme nykyisessä huippuälykkäässä, teknologiarikkaassa ja mukavassa yhteiskunnassa.

Lyhenne IT (informaatioteknologia) alkaa pian olla jäänne ajoilta, kun tietokoneet ja tietoliikenneyhteydet eivät vielä olleet osana jokaisen ihmisen arkea. IoT, eli Internet of Things tai suomalaisittain esineiden ja asioiden internet, on jo nykyaikaa, ja sen myötä yhä useammassa jokapäiväisessä sähkölaitteessa on mukana informaatioteknologiaa. Puhumattakaan taskuissa kulkevista älypuhelimista ja tablettitietokoneista, joiden suoritustehot olisivat vielä 15 vuotta takaperin kilpailleet pöytäkoneiden kanssa. Nykyään älypuhelinten roolina onkin usein eri IT- ja älylaitteiden ohjaaminen ja hallinnointi; puhelimen avulla voi esimerkiksi

Tänään olisi tarkoitus puhua nykypäivän suomalaisista ICT-alan yrityksiä, joille työskenteleminen olisi kunnia. Suomi on IT-buumin alusta asti ollut iso nimi alalla. Kertokoot tästä se, että monelle ulkomaalaiselle tulee Suomesta yhä ensimmäisen mieleen Nokia. Suomen tarina tämän alan huippumaana ei kuitenkaan rajoitu Nokiaan. Ohjelmoijien uusi sukupolvi tuottaa sitkeästi sisältöä alalle, jossa kilpailu on kovaa. Ala on kovassa nosteessa ja vetää puoleensa nuoria lahjakkuuksia. Nämä tulevaisuuden oman alansa huippuosaajat tietävät, että tässä on jotain, mikä ei ole

Kuten moni saattaakin jo varmasti arvata, olen teknologian suuri ystävä ja nautin sen tarjoamista uusista mahdollisuuksista. Tämän takia haluankin aina pysyä ajan tasalla teknologian kehityksessä sekä uusista tuotteista ja ideoista teknologiaan liittyen. Vaikka monet uutissivustot ja lehdet tarjoavatkin usein teknologiaan keskittyvän osion, koen itse, että teknologiaan keskittyneet blogit tarjoavat tietoa laajemmin ja nopeampaan tahtiin. Tämä onkin varmasti suurin syy siihen, minkä takia selailen päivittäin useiden eri teknologiaan keskittyvien blogien sivuja siinä toiveessa, että eteen tulisi

Innovaatio on kaiken alku. Ainakin, mitä tulee tietoteknologiaan. Ensimmäiset tietokoneet olivat tilaa vieviä ja valtavasti virtaa kuluttavia laitteita, joita rakennettiin yksin kappalein. Sitten keksittiin transistori. Tämä mahdollisti sen, että tietokoneet voitiin tehdä pienemmiksi. 1960-luvulla ennustettiin, että maailmaa ohjaa muutama supertietokone. Kuvaan tuli innovaatio ja keksittiin mikroprosessori, joka mahdollisti tietokoneet kotitalouksiin. Vuonna 1969 ihminen astui ensimmäisen kerran kuun pinnalle. Apollo 11 oli varustettu tietokoneilla, joiden kapasiteetti oli pienempi kuin nykyisissä henkilöautoissa olevissa. Siitä lähtien on informaatioteknologia

Mukavaa, että olet löytänyt blogiini! Olen freelancerina toimiva IT-alan ammattilainen Helsingistä ja täältä blogista pääset seuraamaan edesottamuksiani alalta. Ohjelmistokehittäjän arki on hektistä, mutta palkitsevaa, ja täällä pääset lukemaan siitä lisää. Olen opiskellut tietojenkäsittelytieteitä ja ohjelmistokehitystä yliopistossa, mutta parhaiten osaamistani on kehittänyt mielenkiinto alaa kohtaan ja vapaa-ajan puuhastelu koodauksen parissa. Freelancerina toimiessani olen itse itseni pomo, mikä on toisinaan stressaavaa, mutta yleisesti ottaen erittäin vapauttavaa. Saan itse päättää milloin työpäiväni alkaa ja loppuu, kunhan saan vaaditut

Ohjelmistokehittäjistä on tällä hetkellä vaje työmarkkinoilla, joten jos mietit urallesi uutta suuntaa, on ohjelmistokehittäminen hyvä vaihtoehto. Itse olen opiskellut tietojenkäsittelytiedettä yliopistolla, mutta koulutusta on mahdollista saada myös ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa sekä erilaisten lyhyempien kurssien muodossa. Koulussa käyntiä tärkeämpää on kuitenkin käytännön tekeminen eli se, että kirjoitat mahdollisimman paljon koodia. Netti on pullollaan erilaisia videotutoriaaleja sekä materiaalia itseopiskeluun, joten ilman virallista koulutustakin voi tulla kelpo koodariksi. Oma kiinnostus ja harrastuneisuus painavat vaakakupissa hyvinkin paljon. Koodaamisessa hyväksi